1
\documentclass[utf8]{gradu3}
2
% Jos työ on kandidaatintutkielma eikä pro gradu, käytä ylläolevan asemesta
3
%\documentclass[utf8,bachelor]{gradu3}
4
% Jos kirjoitat englanniksi, käytä ylläolevan asemesta
5
%\documentclass[utf8,english]{gradu3}
6
% tai
7
%\documentclass[utf8,bachelor,english]{gradu3}
8
9
\usepackage{graphicx} % kuvien mukaan ottamista varten
10
11
\usepackage{amsmath} % hyödyllinen jos tekstisi sisältää matikkaa,
12
                     % ei pakollinen
13
14
\usepackage{booktabs} % hyvä kauniiden taulukoiden tekemiseen
15
16
% HUOM! Tämän tulee olla viimeinen \usepackage koko dokumentissa!
17
\usepackage[bookmarksopen,bookmarksnumbered,linktocpage]{hyperref}
18
19
\addbibresource{malliopas.bib} % Lähdetietokannan tiedostonimi
20
21
\begin{document}
22
23
\title{\LaTeX-tutkielmapohjan {gradu3} käyttö}
24
\translatedtitle{Usage of the {gradu3} document class for \LaTeX\ theses}
25
\studyline{Kaikki opintosuunnat}
26
\avainsanat{%
27
  \LaTeX,
28
  {gradu3},
29
  pro gradu -tutkielmat,
30
  kandidaatintutkielmat,
31
  käyttöohje}
32
\keywords{\LaTeX, {gradu3}, Master's Theses, Bachelor's Theses, user's guide}
33
\tiivistelma{%
34
  Tämä kirjoitelma on esimerkki siitä, kuinka
35
  {gradu3}-tutkielmapohjaa käytetään.  Se sisältää myös
36
  käyttöohjeet ja tutkielman rakennetta koskevia ohjeita.
37
38
  Tutkielman tiivistelmä on tyypillisesti lyhyt esitys, jossa
39
  kerrotaan tutkielman taustoista, tavoitteesta, tutkimusmenetelmistä,
40
  saavutetuista tuloksista, tulosten tulkinnasta ja johtopäätöksistä.
41
  Tiivistelmän tulee olla niin lyhyt, että se, englanninkielinen
42
  abstrakti ja muut metatiedot mahtuvat kaikki samalle sivulle.
43
}
44
\abstract{%
45
  This document is a sample {gradu3} thesis document class
46
  document.  It also functions as a user manual and supplies
47
  guidelines for structuring a thesis document.
48
49
  The English abstract of a thesis should usually say exactly the same
50
  things as the Finnish tiivistelmä.
51
}
52
53
\author{Antti-Juhani Kaijanaho}
54
\contactinformation{Ag~C416.1, \texttt{antti-juhani.kaijanaho@jyu.fi}}
55
% jos useita tekijöitä, anna useampi \author-komento
56
\supervisor{Ohjaamaton työ}
57
% jos useita ohjaajia, anna useampi \supervisor-komento
58
59
\type{tutkielmapohjan esimerkki ja käsikirja} % et tarvitse tätä riviä tutkielmassa!
60
61
\maketitle
62
63
\preface
64
Tähän voit kirjoittaa tutkielmasi esipuheen.  Tutkielmissa on
65
harvemmin esipuheita, mutta jos sen kirjoitat, pidä se lyhyenä
66
(enintään sivu).
67
68
Esipuheen tulisi kertoa ennemminkin tutkielmaprosessista kuin
69
tutkielman sisällöstä.  Esimerkiksi jos tutkielman aiheen valintaan
70
tai tekemiseen liittyy jokin erikoinen sattumus, voit siitä kertoa
71
esipuheessa.  Tapana esipuheessa on myös kiittää nimeltä mainiten
72
tärkeimpiä tutkielman tekemisessä auttaneita ihmisiä -- ainakin
73
ohjaajia, puolisoa ja lapsia.  (Yleensä perhe on auttanut vähintään
74
tukemalla ja kannustamalla.)
75
76
Esipuhe kannattaa kirjoittaa minä-muodossa. Tavanomaista on myös
77
allekirjoittaa se.
78
79
Jyväskylässä \today
80
81
\bigskip
82
83
Tutkielman tekijä
84
85
\begin{thetermlist}
86
\item[\TeX] Donald Knuthin 1977--1989 laatima eräajotyyppinen
87
  ladontajärjestelmä \parencite[ks.][]{knuth86:_texbook}. 
88
\item[\LaTeX] \TeX in \parencite[ks.][]{knuth86:_texbook} päälle
89
  rakennettu rakenteisten kirjoitelmien ladontaan tarkoitettu
90
  järjestelmä \parencite[ks.][]{lamport94:_latex}.  Siitä on nykyään
91
  käytössä versio \LaTeXe.
92
\end{thetermlist}
93
94
\mainmatter
95
96
\chapter{Johdanto}
97
98
Tutkielman varsinainen teksti alkaa aina luvulla ''Johdanto''.  Sen
99
kirjoittamisen voi hyvin jättää aivan tutkielman kirjoitusprosessin
100
loppuvaiheisiin.
101
102
Johdanto kannattaa aloittaa napakasti esittämällä heti alussa
103
tutkielman pääväite tai tutkimuskysymys.  Tämän jälkeen kannattaa
104
selventää asioita määrittelemällä tarvittavat
105
käsitteet.\footnote{Määritelmät vasta väitteen jälkeen! Äläkä
106
  jaarittele johdannossa.}  Johdannossa voit myös kertoa, miksi väite
107
on käytännön tai tieteen (tai parhaimmillaan molempien) kannalta
108
relevantti ja mielenkiintoinen.  Erinomaista olisi, jos kertoisit
109
johdannossa lyhyesti myös, mikä on tutkielmasi kontribuutio eli mitä
110
sellaista tietoa tutkielmasi sisältää, jonka olet itse selvittänyt sen
111
sijaan että olisit sen lähteestä lukenut.  Kontribuutio voi hyvin olla
112
myös se, että olet itse tarkastanut jonkin lähteestä löytyneen
113
väitteen todenperäisyyden.  Johdannon lopuksi on tapana esitellä
114
lyhyesti tutkielman rakenne -- mitä missäkin luvussa käsitellään.
115
116
Tämä malli käsittelee Jyväskylän yliopiston tietotekniikan oppiaineessa
117
tehtävien kandidaatintutkielmien ja pro gradu "=töiden laatimista
118
avustavaa \LaTeX-kirjoitelmaluokkaa gradu3 (versio \graduclsversion).
119
Apua sen käyttämiseen voit saada Tutkielma-TeX"-postituslistalta
120
(\url{http://lists.jyu.fi/mailman/listinfo/tutkielma-tex}).
121
Kommentteja, parannusehdotuksia ja bugiraportteja voit lähettää myös
122
minulle suoraan.
123
124
\begin{figure}[h]\centering
125
  \includegraphics[height=5cm,keepaspectratio]{opus-kissa}
126
  \caption[\LaTeX-oppaani \parencite{kaijanaho03:_latex_ams_latex}
127
  kansikuva]{\LaTeX-oppaani \parencite{kaijanaho03:_latex_ams_latex}
128
    kansikuva on tässä vain esimerkkinä kuvan ottamisesta mukaan
129
    tutkielmaan.}
130
  \label{fig:opus-kissa}
131
\end{figure}
132
133
Tämä malli olettaa, että tunnet \LaTeX-järjestelmän käytön perusasiat.
134
Alkuperäinen \LaTeX-kirja \parencite{lamport94:_latex} on järjestelmän
135
virallinen käyttöopas.  Olen myös itse kirjoittanut aiheesta
136
opaskirjan \parencite{kaijanaho03:_latex_ams_latex}.\footnote{Monet
137
  \TeX- ja \LaTeX-kirjat käyttävät kansikuviensa aiheena kissaeläintä.
138
  Oman monisteeni kansikuva oli varsin abstrakti kisuli,
139
  ks.~kuvio~\ref{fig:opus-kissa}.}  Hyvä suomenkielinen, vapaasti
140
verkosta saatavilla oleva opas on \textit{Pitkänpuoleinen johdanto
141
  \LaTeXe:n käyttöön} \parencite{oetiker:_pitka_latex}.  Muista lukea
142
tämän mallin ladotun version (PDF tms) lisäksi sen \LaTeX-lähdekoodi!
143
144
Huomaa, että tämän mallin esittämät ohjeet eivät ole millään tavalla
145
virallisia.  Noudata aina ohjaajasi neuvoja vaikka ne poikkeaisivatkin
146
tämän mallin ohjeista.
147
148
\chapter{Tutkielman rakenne}
149
150
Yhteensä tutkielmassa on hyvä olla 5--9 numeroitua
151
lukua, siis Johdanto ja Yhteenveto mukaan lukien.  Tarvittaessa voit
152
käyttää alilukuja tarkempaan jäsentelyyn.
153
154
Johdannon ja Yhteenvedon väliin jääviä lukuja kutsutaan toisinaan
155
tutkielman \textit{käsittelyosaksi}.  Usein sen katsotaan jakaantuvan
156
vielä kahtia, jolloin käsittelyosa alkaa \textit{teoriaosalla} ja
157
päättyy joko \textit{päälauseeseen}, \textit{konstruktiiviseen osaan}
158
tai \textit{empiiriseen osaan}.
159
160
\section{Teoriaosa}
161
162
Tutkielman teoriaosan tarkoituksena on esitellä tutkielmassa
163
tarvittava teoreettinen tausta.  Tämä on syytä tehdä vähintään sillä
164
tarkkuudella, että tutkielman lukija pystyy pelkästään tutkielman
165
itsensä perusteella ymmärtämään kaikki tutkielmassa käytettävät
166
erityiskäsitteet ja "=menetelmät.  Hyvässä tutkielmassa on myös
167
perusteltu (vaihtoehdot kirjallisuudesta esille tuoden), miksi juuri
168
nämä käsitteet ja menetelmät on työssä käytössä.
169
170
Teoriataustan järkevä esitys- ja käyttötapa riippuu siitä, minkä
171
tyyppisestä tutkimuksesta tutkielmassasi on kyse.
172
Matemaattis-teoreettisen työn teoriaosa on aivan eri näköinen kuin
173
konstruktiivisen ohjelmistonkehitystyön teoriaosa; näistä myös eroaa
174
olennaisesti ihmistieteellisiin traditioihin nojautuvan määrällisen
175
tai laadullisen tutkimustuön teoriaosa.  Muita samantyyppisiä
176
tutkielmia ja julkaistuja tutkimusraportteja lukemalla saat kyllä
177
käsityksen siitä, mitä omalta työltäsi vaaditaan.
178
179
\section{Teorian jälkeen}
180
181
Teoriaosan jälkeen tulee työsi varsinainen kontribuutio:
182
\begin{itemize}
183
\item Matemaattis-teoreettisessa työssä se on yleensä jono itse
184
  laatimiasi määritelmiä ja lemmoja, jotka kulminoituvat työn
185
  päälauseen todistukseen.
186
\item Konstruktiivisessa työssä se on itse laatimasi tietokoneohjelma
187
  tai muu artefakti.
188
\item Empiirisessä työssä se on jotain empiiristä tutkimusmenetelmää
189
  soveltamalla saavutettu joukko empiirisiä tuloksia.
190
\end{itemize}
191
192
Tutkielmassa kontribuutio esitellään varsin tarkasti, tehdyt valinnat
193
perustellen.  Erityisesti matemaattis-teoreettisissa ja empiirisissä
194
töissä on syytä noudattaa kulloisenkin tutkimustradition käytänteitä
195
-- esimerkiksi ihmistieteellinen koeasetelma on kuvattava tarkasti.
196
197
\chapter{Lähteiden käyttö}
198
199
Teoriaosa perustuu lähes aina yksinomaan lähdekirjallisuuteen.  Myös
200
kontribuutio"-osassa on lähteiden käyttö toisinaan tarpeen.
201
202
Muista varoa plagiointia.  Jos kopioit joko sellaisenaan tai lievästi
203
muutettuna (tai esimerkiksi englannista suomennettuna) tekstiä jostain
204
lähteestä, tee selväksi, että olet tehnyt niin.  Merkitse lainaukset
205
(lainausmerkeillä tai muulla selkeällä tavalla) ja anna täsmällinen
206
lähdeviite.  Jos et lainaa sanatarkasti, merkitse tekemäsi muutokset.
207
Useimmissa tilanteissa on kuitenkin parempi esittää asia omin sanoin,
208
mieluiten useamman lähteen perusteella.  Merkitse tällöinkin
209
käyttämäsi lähteet.
210
211
Lähdeluettelon laadintaan {gradu3} käyttää automaattisesti
212
\textsc{Bib\LaTeX}-järjestelmää \parencite{biblatex-manual} ja sen
213
Chicago-tyyliä \parencite{biblatex-chicago-manual}.  Tämän
214
automatiikan saa pois \string\documentclass-optiolla manualbib, mutta
215
tällöin joudut itse huolehtimaan lähdeluettelon muotoilusta eivätkä
216
tässä luvussa esitetyt tekniikat ole (välttämättä) käytettävissä.
217
Huomaa, että tietotekniikan oppiaineen graduissa on suositeltavaa
218
käyttää Chicago-tyylistä lähdeluetteloa.
219
220
\section{Lähdeviittaukset}
221
222
Lähteisiin voit viitata kahdella tavalla.  Ensinnäkin voit käyttää
223
lähdettä lauseen subjektina: \textcite[luku~8.8.4]{aho-compilers}
224
kuvaavat lyhyesti graafinvärityksen käyttämisen kääntäjän
225
rekisterinvalinnassa.  Tällöin viittaukseen käytetään
226
\string\textcite-komentoa.  Toisekseen lähdeviite voi olla
227
sivuhuomautus, jota ei ääneen luettaessa mainita: Graafinväritys on
228
yksi mahdollinen tapa valita
229
rekisterit \parencite[luku~8.8.4]{aho-compilers}.  Tämä toteutetaan
230
\string\parencite-komennolla.
231
232
Sekä \string\textcite- että \string\parencite-komennot ottavat kolme
233
parametria, joista kaksi on valinnaisia.  Ensimmäinen (valinnainen)
234
parametri on esihuomautus, toinen (valinnainen) parametri on
235
jälkihuomautus ja kolmas (pakollinen) parametri on lähdeviittauksen
236
koodi \parencite[ks.][luku~3.7]{biblatex-manual}.  Edellisen virkkeen
237
lähdeviite tehtiin seuraavalla komennolla:
238
239
\begingroup\footnotesize
240
\begin{verbatim}
241
\parencite[ks.][luku~3.7]{biblatex-manual}
242
\end{verbatim}
243
\endgroup
244
245
Jos komennolle annetaan vain yksi valinnainen (eli hakasulkeisiin
246
kirjoitettu) argumentti, se tulkitaan jälkihuomautukseksi.  Jos
247
halutaan antaa vain esihuomautus ilman jälkihuomautusta, on
248
jälkihuomautus jätettävä tyhjäksi
249
\parencite[ks.][]{biblatex-manual}:
250
251
\begingroup\footnotesize
252
\begin{verbatim}
253
\parencite[ks.][]{biblatex-manual}
254
\end{verbatim}
255
\endgroup
256
257
On myös mahdollista viitata useampaan lähteeseen samassa viittauksessa 
258
%
259
\parencites%
260
  [ks.][luku~3.7]{biblatex-manual}%
261
  [ks.~lähteiden käytöstä yleisesti myös][luku~5.3.2]%
262
    {biblatex-chicago-manual}%
263
\relax.
264
%
265
Tämä tehdään komennolla \string\parencites, jolle annetaan kutakin
266
lähdettä kohti samat argumentit kuin yksittäiselle
267
\string\parencite"-komennolle.  Komento on hyvä (mutta ei pakko)
268
päättää \string\relax-komentoon, jotta yllätyksiltä vältyttäisiin.
269
270
\begingroup\footnotesize
271
\begin{verbatim}
272
\parencites%
273
  [ks.][luku~3.7]{biblatex-manual}%
274
  [ks.~lähteiden käytöstä yleisesti myös][luku~5.3.2]%
275
    {biblatex-chicago-manual}%
276
\relax.
277
\end{verbatim}
278
\endgroup
279
280
Jos jaat \string\parencites"-komennon usealle riville, päätä rivit
281
kommenttimerkillä (kuten yllä), jotta tulokseen ei ilmaantuisi
282
ylimääräisiä välilyöntejä.
283
284
\section{Lähdetietokanta}
285
286
Lähteet lisätään erilliseen \textsc{Bib\TeX}"-tiedostomuodossa olevaan
287
lähdetietokantaan.  Sen laatimisessa voit käyttää apuna monia
288
lähteidenhallintajärjestelmiä, mutta sen voi laatia myös käsin.
289
Tietokannan nimi kirjoitetaan \string\addbibresource-komennon
290
argumentiksi.
291
292
\textsc{Bib\TeX}-muotoinen lähdetietokanta on erityisellä tavalla
293
muotoiltu tekstitiedosto.  Se koostuu tietueista, jotka alkavat
294
@-merkillä ja sitä seuraavalla tietuetyypin nimellä.  Muu osa
295
tietueesta kirjoitetaan aaltosulkeiden sisään.  Esimerkiksi edellä
296
mainittu kääntäjäkirja \parencite{aho-compilers} voidaan
297
esittää seuraavanlaisena tietueena:
298
299
\begingroup\footnotesize
300
\begin{verbatim}
301
@Book{aho-compilers,
302
  author =       {Alfred V. Aho and Monica S. Lam and Ravi Sethi and
303
                  Jeffrey D. Ullman},
304
  title =        {Compilers},
305
  subtitle =     {Principles, Techniques, \& Tools},
306
  publisher =    {Pearson Addison Wesley},
307
  year =         2007,
308
  address =      {Boston},
309
  edition =      2
310
}
311
\end{verbatim}
312
\endgroup%
313
314
Tämän tietueen tyyppi on book, joka tarkoittaa luonnollisestikin
315
kirjaa.  Aaltosulkeiden sisällä oleva ensimmäinen sana on tietueen
316
koodi, jota käytetään \string\textcite- ja
317
\string\parencite"-komennoissa.  Sen jälkeen tulee pilkku ja joukko
318
nimettyjä kenttiä kuten kirjan kirjoittaja (author), nimi (title),
319
alaotsikko (subtitle) ja julkaisija (publisher).  Kenttien sisällöt
320
laitetaan aaltosulkeisiin, tosin pelkkiä numeroita sisältävät kentät
321
voi kirjoittaa ilmankin.
322
323
Kirjoittajien nimet kirjoitetaan tietuekenttään pääosin täysin
324
tavanomaisella tavalla.  Vaihtoehtoisesti nimi voidaan esittää myös
325
muodossa sukunimi-pilkku-etunimi (Aho, Alfred V.), ja joissakin
326
erityistapauksissa (esimerkiksi moniosainen väliviivaton sukunimi) se
327
on myös pakko tehdä niin.  Jos kirjoittajia on useita, heidän nimensä
328
erotetaan sanalla and (jota ei pidä suomentaa!).  Jos kaikkia
329
kirjoittajia ei luetella, laitetaan viimeisen nimen perään (ilman
330
lainausmerkkejä) ''and others''.
331
332
Jos lähteen tekijäksi on merkitty jokin organisaatio, sen nimi pitää
333
kirjoittaa ylimääräisiin
334
aaltosulkeisiin \parencite[esim.][]{unicode620}:
335
336
\begingroup\footnotesize
337
\begin{verbatim}
338
@Book{unicode620,
339
  author =       {{Unicode Consortium}},
340
  title =        {The Unicode Standard, Version 6.2.0},
341
  year =         {2012},
342
  url =          {http://www.unicode.org/versions/Unicode6.2.0/},
343
  urldate =      {2013-01-29}
344
}
345
\end{verbatim}
346
\endgroup
347
348
Jos lähteellä ei jostain syystä ole lainkaan mimettyä tekijää, tulee
349
author-kenttä jättää kokonaan pois, jolloin lähdeviitteeseen tulee
350
tekijän tilalle otsikko \parencite[esim.][]{presidential-novel}:
351
352
\begingroup\footnotesize
353
\begin{verbatim}
354
@Book{presidential-novel,
355
  title =        {O},
356
  subtitle =     {A Presidential Novel},
357
  publisher =    {Simon \& Schuster},
358
  year =         {2011},
359
}
360
\end{verbatim}
361
\endgroup
362
363
Tieteellinen lehtiartikkeli \parencite[esim.][]{strachey-fundamentals}
364
kirjoitetaan esimerkiksi seuraavanlaiseksi tietueeksi:
365
366
\begingroup\footnotesize
367
\begin{verbatim}
368
@Article{strachey-fundamentals,
369
  author =       {Christopher Strachey},
370
  title =        {Fundamental Concepts in Programming Languages},
371
  journal =      {Higher-Order and Symbolic Computation},
372
  year =         2000,
373
  volume =       13,
374
  number =       {1--2},
375
  pages =        {11--49},
376
  doi =          {10.1023/A:1010000313106}
377
}
378
\end{verbatim}
379
\endgroup
380
381
Huomaa erityisesti kenttä doi, johon voi kirjoittaa artikkelin
382
digitaalisen tunnisteen (Digital Object Identifier, DOI).  Se on
383
yleensä parempi valinta kuin mikään URL, koska DOI on pysyvä
384
artikkelin tunnistetieto.  Useimmat DOIt on lisäksi muutettavissa
385
URLiksi lisäämällä sen alkuun \url{http://dx.doi.org/}.
386
387
Jos netissä olevan lähteen DOI ei ole tiedossa (tai sitä ei ole
388
lainkaan), voi käyttää url-kenttää ja sen kaverina urldate-kenttää,
389
jolla ilmaistaan (muodossa VVVV--KK--PP) verkossa olevan lähteen
390
viittauspäivä.  Linkki kannattaa valita huolella siten, että se on
391
mahdollisimman tarkka ja mahdollisimman pitkään voimassa -- jos
392
sivulla on erikseen osoitettu pysyvä linkki (engl.~\emph{permanent
393
  link}), sitä on syytä käyttää.
394
395
Viitattaessa WWW-sivuun, joka ei ole kirja tai artikkeli tai muukaan
396
julkaisu, voidaan käyttää
397
online-tietuetyyppiä \parencite[esim.][]{debian-social-contract}:
398
399
\begingroup\footnotesize
400
\begin{verbatim}
401
@Online{debian-social-contract,
402
  title =        {Debian Social Contract},
403
  year =         {2004},
404
  url =          {http://www.debian.org/social_contract.en.html},
405
  urldate =      {2013-01-29}
406
}
407
\end{verbatim}
408
\endgroup
409
410
Jotkin lähteet ovat toimitettuja kokoomateoksia, jotka koostuvat
411
itsenäisistä artikkeleista.  Yleensä tällöin viitataan johonkin sen
412
osa"-artikkeliin \parencite[esim.][]{prechelt-credibility} eikä koko
413
kokoomateokseen.  Tällöin sekä teos että viitatut artikkelit lisätään
414
tietokantaan omina tietueinaan, ja kussakin artikkelitietueessa
415
viitataan kokoomateokseen käyttäen
416
crossref"-kenttää:\footnote{Sallittua on myös yhdistää artikkeli ja
417
  kokoomateos yhdeksi InCollection-tietueeksi, esimerkiksi jos
418
  kokoomateoksesta viitataan vain yhteen artikkeeliin.  Tällöin
419
  kokoomateoksen nimi tulee booktitle"-kenttään eikä crossref"-kenttää
420
  käytetä.}
421
422
\begingroup\footnotesize
423
\begin{verbatim}
424
@Collection{making-software,
425
  editor =       {Andy Oram and Greg Wilson},
426
  title =        {Making Software},
427
  subtitle =     {What Really Works, and Why We Believe It},
428
  publisher =    {O'Reilly},
429
  year =         2011
430
}
431
@InCollection{prechelt-credibility,
432
  author =       {Lutz Prechelt and Marian Petre},
433
  title =        {Credibility, or Why Should I Insist on Being
434
                  Convinced},
435
  crossref =     {making-software},
436
  pages =        {17--34}
437
}
438
\end{verbatim}
439
\endgroup
440
441
Huomaa, kuinka kokoomateoksella on toimittajia (editor) eikä tekijöitä
442
(author).
443
444
Tarkempia tietoja lähdetietokannan rakenteesta löytyy
445
\textsc{Bib\TeX}in manuaalista \parencite{bibtexing},
446
\textsc{Bib\LaTeX}in manuaalista \parencite[luku~2]{biblatex-manual}
447
sekä \textsc{Bib\LaTeX}-Chicagon manuaalista
448
\parencite[luvut 5.1--5.2]{biblatex-chicago-manual}.  Lisää
449
esimerkkejä löydät myös tämän oppaan lähdekoodista.
450
451
\section{Lähdeluettelo}
452
453
Lähdetietokanta muutetaan lähdeluetteloksi apuohjelmalla {biber}.  Se
454
on varsin uusi, joten se puuttuu useimmista koneista, joiden
455
\TeX-asennus ei ole aivan ajantasalla.  Yliopiston suorakäyttökoneista
456
se löytyy tällä hetkellä vain charra.it.jyu.fi-koneesta.
457
Ubuntu-asennuksiin se on saatavissa versiosta 12.10 alkaen ja
458
Debian-asennuksiin Wheezystä alkaen.  Windowsiin se on asennettavissa
459
Mik\TeX-pakettina miktex-biber-bin.\footnote{Valitettavasti tämä
460
  paketti on tällä hetkellä saatavissa vain 32-bittiseen Mik\TeX iin.}
461
462
Komentoriviltä biberin käyttö on yksinkertaista.  Kun \LaTeX\ (tai
463
pdf\LaTeX) on kerran ajettu, ajetaan biber parametrinaan dokumentin
464
nimi.  Tämän jälkeen ajetaan \LaTeX\ (tai pdf\LaTeX) vähintään kerran
465
(kunnes edellisen ajon lopussa ei enää pyydetä uutta ajoa).
466
Esimerkiksi näin:
467
468
\begingroup\footnotesize
469
\begin{verbatim}
470
$ pdflatex malliopas
471
[...]
472
Package biblatex Warning: Please (re)run Biber on the file:
473
(biblatex)                malliopas
474
(biblatex)                and rerun LaTeX afterwards.
475
[..]
476
Output written on malliopas.pdf (18 pages, 96855 bytes).
477
Transcript written on malliopas.log.
478
$ biber malliopas
479
INFO - This is Biber 0.9.9
480
[...]
481
INFO - Output to malliopas.bbl
482
$ pdflatex malliopas
483
[...]
484
LaTeX Warning: Label(s) may have changed. Rerun to get cross-references right.
485
[...]
486
Output written on malliopas.pdf (21 pages, 107373 bytes).
487
Transcript written on malliopas.log.
488
$ pdflatex malliopas
489
[...]
490
Output written on malliopas.pdf (21 pages, 107509 bytes).
491
Transcript written on malliopas.log.
492
\end{verbatim}
493
\endgroup
494
495
\section{Tiedossa olevat ongelmat}
496
497
Lähdeluettelon ja lähdeviitteiden toiminta ei ole toistaiseksi aivan
498
virheetöntä.
499
500
\textsc{Bib\LaTeX}in versiossa 2.6 (julkaistu 30.4.2013) on virhe,
501
joka aiheuttaa seuraavan virheilmoituksen:%
502
{\footnotesize%
503
\begin{verbatim}
504
Runaway argument?
505
{bibliography = {{Kirjallisuusluettelo}{Kirjallisuus}}, references = \ETC.
506
! Paragraph ended before \DeclareBibliographyStrings was complete.
507
\end{verbatim}
508
}%
509
Virhe on korjattu heti seuraavassa versiossa 2.7 (julkaistu 7.7.2013).
510
Jos päivittäminen ei tule kyseeseen, pikakorjaus vikaan on etsiä
511
tiedostosta \texttt{.../biblatex/lbx/finnish.lbx} rivi%
512
{\footnotesize%
513
\begin{verbatim}
514
editorsan        = {{toimittaneet ja selityksin varustaneet,% FIXME: unsure
515
\end{verbatim}
516
}%
517
ja korjata se muotoon%
518
{\footnotesize%
519
\begin{verbatim}
520
editorsan        = {{toimittaneet ja selityksin varustaneet}% FIXME: unsure
521
\end{verbatim}
522
}%
523
(eli pilkku vaihdetaan päättäväksi aaltosulkeeksi).
524
525
Jos artikkelilla ei ole tekijää, lähdeluettelossa kyseisen artikkelin
526
merkintä alkaa vuosiluvulla.  Tämä vika on korjattu
527
\textsc{Bib\LaTeX}-Chicagon versiossa 0.9.9c (julkaistu 15.3.2013).
528
529
Jos lähdetietokantaan kirjoittaa urldate-päiväyksen, tulee se
530
lähdeluetteloon virheellisessä muodossa.  Tämä vika on korjattu
531
\textsc{Bib\LaTeX}-Chicagon versiossa 0.9.9b (julkaistu 6.12.2012).
532
533
\chapter{Tutkielmapohjan erityispiirteet}
534
535
Pääsääntöisesti {gradu3} käyttäytyy kuten \LaTeX in mukana
536
tuleva {report}-kirjoitelmaluokka.  Eroja kuitenkin on:
537
\begin{itemize}
538
\item Sinun ei tarvitse ladata {inputenc}-, {fontenc}-
539
  eikä {babel}-pakettia.
540
  \begin{itemize}
541
  \item Käyttämäsi merkistö sinun pitää ilmoittaa
542
    {\string\documentclass}-komennon optiona.  Nykyään {utf8} on
543
    yleensä sopiva valinta, joskin joissakin tilanteissa latin1 tai
544
    latin9 voi tulla myös kyseeseen.
545
  \item Jos tutkielmasi on englanninkielinen, ilmoita se
546
    {\string\documentclass}-komennon optiolla {english}.
547
  \end{itemize}
548
\item Jos tutkielmasi on kandidaatintutkielma, käytä
549
  {\string\documentclass}-komennon optiota {bachelor}.
550
\item Ilmoita tutkielmasi metatiedot taulukossa~\ref{tbl:metatiedot}
551
  esitetyillä komennoilla.  Ne tulee antaa ennen
552
  {\string\maketitle}-komentoa.
553
\begin{table}[h]\centering
554
  \begin{tabular}{lp{9cm}}
555
    \toprule
556
    Komento & Tarkoitus \\
557
    \midrule
558
    {\string\title}
559
    & Työn otsikko (älä käytä {\string\thanks}-komentoa) \\
560
    {\string\translatedtitle}
561
    & Suomenkielisen työn englanninkielinen otsikko,
562
    englanninkielisen työn suomenkielinen otsikko\\
563
    {\string\studyline}
564
    & Opintosuuntasi (ei pakollinen, jos käytät bachelor-optiota)\\
565
    {\string\tiivistelma}
566
    & Suomenkielinen tiivistelmä \\
567
    {\string\abstract}
568
    & Englanninkielinen abstrakti \\
569
    {\string\avainsanat}
570
    & Suomenkieliset avainsanat \\
571
    {\string\keywords}
572
    & Englanninkieliset avainsanat \\
573
    {\string\author}
574
    & Kirjoittajan nimi (jos useita, anna kukin omana komentonaan -- {\string\and}-komentoa ei tueta) \\
575
    {\string\contactinformation}
576
    & Kirjoittajan yhteystiedot \\
577
    {\string\supervisor}
578
    & Tutkielman ohjaaja (jos useita, anna kukin omana komentonaan; ei pakollinen, jos käytät bachelor-optiota)\\
579
    \bottomrule
580
  \end{tabular}
581
  \caption{Metatietojen ilmoituskomennot}\label{tbl:metatiedot}
582
\end{table}
583
\item Voit \string\maketitle-komennon jälkeen halutessasi kirjoittaa
584
  esipuheen.  Sen otsikon saat komennolla \string\preface.
585
\item Mahdollisen esipuheen jälkeen voit kirjoittaa termiluettelon
586
  käyttämällä thetermlist-ympäristöä.  Sen sisällä voit käyttää
587
  \string\item[\textit{termi}]"-komentoa merkitsemään määriteltävän
588
  termin.
589
\item Käytä \string\maketitle-komennon ja mahdollisten esipuheen ja
590
  termiluettelon jälkeen \string\mainmatter"-komentoa.  Se laatii
591
  automaattisesti tarvittavat sisällys-, kuvio- ja taulukkoluettelot.
592
\item Komentoja \string\subsubsection, \string\paragraph{} ja
593
  \string\subparagraph{} ei tueta.
594
\item Liitteet eivät ole lukuja (\string\chapter) vaan alilukuja
595
  (\string\section).
596
\item Lähdeluettelon ja lähdeviitteiden tekemisestä kerrottiin
597
  edellisessä luvussa.
598
\end{itemize}
599
600
\chapter{Yhteenveto}
601
602
Tutkielman viimeinen luku on Yhteenveto.  Sen on hyvä olla lyhyt;
603
siinä todetaan, mitä tutkielmassa esitetyn nojalla voidaan sanoa
604
johdannon väitteen totuudesta tai tutkimuskysymyksen vastauksesta.
605
Yhteenvedossa tuodaan myös esille tutkielman heikkoudet (erityisesti
606
tekijät, jotka heikentävät tutkielman tulosten luotettavuutta), ellei
607
niitä ole jo aiemmin tuotu esiin esimerkiksi Pohdinta-luvussa.  Tässä
608
luvussa voidaan myös tuoda esille, mitä tutkimusta olisi tämän
609
tutkielman tulosten valossa syytä tehdä seuraavaksi.
610
611
Jos Yhteenveto alkaa pitkittyä, se kannattaa jakaa kahtia niin, että
612
tulosten tulkinta otetaan omaksi Pohdinta-luvukseen, jolloin
613
Yhteenvedosta tulee varsin lyhyt ja lakoninen.
614
615
Yhteenvedon jälkeen tulee \string\printbibliography-komennolla
616
laadittu lähdeluettelo ja sen jälkeen mahdolliset liitteet.
617
618
\printbibliography
619
620
\appendix
621
\section{Siirtyminen gradu2:sta gradu3:een}
622
623
Keskeneräisen tutkielman siirtäminen gradu2:sta gradu3:een ei ole
624
kovin vaikeata.  Aluksi on totta kai vaihdettava
625
\string\documentclass-komennossa gradu2 gradu3:ksi.  Komennon
626
optioista suurin osa on poistettava, koska niitä ei enää tueta;
627
ainoastaan merkistön ilmoittava optio jää jäljelle.  Mahdollinen
628
kandi-optio vaihdetaan optioksi bachelor.
629
630
Taulukossa~\ref{tbl:cmdchange} on lueteltu tarvittavat
631
komentovaihdokset.  Viiva tarkoittaa, ettei vastaavaa komentoa ole
632
lainkaan.  Huomaa erityisesti uudet komennot.
633
634
\begin{table}[h]\centering
635
  \begin{tabular}{ll}
636
    \toprule
637
    gradu2                 & gradu3  \\
638
    \midrule
639
    ---                    & \string\maketitle \\
640
    ---                    & \string\supervisor \\
641
    \string\acmccs         & --- \\
642
    \string\aine           & \string\subject\\
643
    \string\copyrightowner & --- \\
644
    \string\fulltitle      & --- \\
645
    \string\laitos         & \string\department\\
646
    \string\license        & --- \\
647
    \string\linja          & \string\studyline\\
648
    \string\paikka         & --- \\
649
    \string\setauthor      & \string\author\\
650
    \string\termlist       & thetermlist-ympäristö\\
651
    \string\tyyppi         & \string\type\\
652
    \string\yhteystiedot   & \string\contactinformation\\
653
    \string\yliopisto      & \string\university\\
654
    \string\ysa            & --- \\
655
    \bottomrule
656
  \end{tabular}
657
  \caption{Komentomuutokset gradu2:sta gradu3:een}
658
  \label{tbl:cmdchange}
659
\end{table}
660
661
Isoin työ voi aiheutua lähdeluettelon laatimistekniikan muuttumiseen
662
sopeutumisesta.
663
664
\section{Harvemmin tarvittavat ominaisuudet}
665
666
Aiemmin esiteltyjen lisäksi gradu3 tarjoaa seuraavat lisäominaisuudet:
667
\begin{itemize}
668
\item \LaTeXe:n vakio-optiot draft ja final toimivat.
669
\item Vaikka tutkielman suomenkielisyyttä ei tarvitse erikseen
670
  mainita, finnish-optio toimii.
671
\item \string\university-komennolla voit ilmoittaa tutkielman
672
  kotiyliopistoksi jonkin muun kuin Jyväskylän yliopiston.
673
\item  \string\department-komennolla voit ilmoittaa tutkielman
674
  kotilaitokseksi jonkin muun kuin Informaatioteknologian tiedekunnan.
675
\item \string\subject-komennolla voit ilmoittaa tutkielman
676
  oppiaineeksi jonkin muun kuin tietotekniikan.  Huomaa, että oppiaine
677
  tulisi suomenkielisissä tutkielmissa kirjoittaa genetiivimuodossa ja
678
  isolla alkukirjaimella (''Tietotekniikan''), englanninkielisissä
679
  tuktkielmissa in-preposition kanssa (''in Information Technology'').
680
\item \string\type-komennolla voit ilmoittaa tutkielman tyypin, jos se
681
  on jokin muu kuin pro gradu (oletus) tai kandidaatintutkielma
682
  (optiolla bachelor).
683
\item \string\setdate-komennolla voit asettaa päivämäärän
684
  haluamaksesi.  Anna komennolle kolme parametria -- päivä,
685
  kuukausi ja vuosi -- numeerisessa muodossa.
686
\item Ympäristöllä chapterquote voit laittaa luvun alkuun
687
  mietelauseen.  Sillä on yksi pakollinen parametri (lainauksen
688
  attribuutio).
689
\item Komento \string\graduclsdate\ sisältää käytössä olevan gradu3:n
690
  julkaisupäivämäärän ja \string\graduclsversion\ sen versionumeron.
691
\end{itemize}
692
693
\end{document}